Taiwanin johto haluaa tehostaa puolustusta ja laajentaa maan kansainvälisiä suhteita. Niissä on turva.
Tämä linja on entisestään kirkastunut runsaan vuoden aikana, kun Taiwanista on seurattu Kiinalle kuuluvan Hong Kongin itsehallintoalueen luisumista Pekingin lähes täyteen kontrolliin.
Saarella sijaitseva Taiwan näkee roolinsa Itä-Aasiassa kokoaan huomattavasti merkittävämpänä. Se pitää itseään demokratian esimerkkinä alueen valtioille ja Itä-Aasian vainottujen turvapaikkana.
Taiwan tarjoaa turvaa Hong Kongista pakeneville aktivisteille, joita oli kesään mennessä saapunut Taiwanin saarelle jo pari sataa. Hallitus avasi tätä varten heinäkuussa pääkaupunki Taipeihin erityisen toimiston.
– Tarjoamme apua niille hongkongilaisille, jotka haluavat tänne työn, opiskelun tai liiketoimien takia, sanoo Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu Ylen haastattelussa Taipeista.
Menemättä yksityiskohtiin hän lisää, että Taiwanilla on keinot auttaa myös heitä, jotka hakevat turvaa poliittisen painostuksen alta.
Kiina pidätti Taiwaniin pyrkiviä
Peking on tämän huomannut. Se on ottanut Hongkongin ja Taiwanin välisen merialueen tiukkaan valvontaan. Elokuussa Kiina nappasi Taiwanille pyrkineen veneen ja pidätti siinä olleet 12 hongkongilaista demokratia-aktivistia.
Tapauksen selvittely on jumissa. Se on aiheuttanut kiistan viranomaisten ja pidätettyjen perheiden välille.
Pidätetyt ovat nyt Manner-Kiinan puolella Shenzhenissä odottamassa sikäläistä oikeuskäsittelyä. Sellaiseen Hongkongin demokratia-aktivistit eivät luota.
Taiwanin ulkoministeri Wu kuvaa pidätystä valitettavaksi.
"Taiwanista ei saa tulla toista Hongkongia"
Taiwan ei peittele äänekästä linjaansa.
– Taiwan on demokratia. Auritaarisen valtion uhatessa meitä monissa maissa ajatellaan, että on väärin uhata demokratiaa. Kansainvälinen tuki, olkoon se moraalista, sanallista tai materiaalista, auttaa Taiwania kestämään, sanoo ulkoministeri Wu.
Ulkoministeri mainitsee vastauksessaan myös Suomen. Hän sanoo, ettei Suomikaan hyväksy uhkauksia demokratioita vastaan.
Kiinan ja Taiwanin neuvottelusuhteet katkesivat jo vuonna 2016, kun nykyinen presidentti Tsai Ing-wen aloitti ensimmäisen virkakautensa. Hänet valittiin toiselle kaudelle tammikuussa vahvalla tuella.
Keskusteluyhteyden katkaiseminen oli Kiinan protesti sille, että Peking-mielinen Kuomingtang-puolue hävisi presidentinvaalit Demokraattisen edistyspuolueen Tsaille.
Suuret aseostot Yhdysvalloista etenevät
Taiwanin merkittävin tukija on Yhdysvallat. Vaikka Washington katkaisi diplomaattisuhteet Taiwaniin tunnustaessaan Kiinan kansantasavallan vuonna 1979, on se pysynyt saarivaltion aseistajana.
Yhdysvaltain lainsäädännössä on lisäksi Taiwanin puolustamiseen liittyvä laki, Taiwan Relations Act, joka takaa Yhdysvaltojen tuen Taiwanille mahdollisen hyökkäyksen sattuessa.
Laki on vuosikymmeniä taannut Taiwanille mittavat aseostot. Uutistoimisto Reuters kirjoitti syyskuussa, että Yhdysvaltain hallinnossa etenee jälleen jopa viiden miljardin dollarin kauppa.
Kauppaan kuuluisi muun sotilaskäyttöön tarkoitettuja lennokkeja, meritorjuntaohjuksia ja ilmasta maahan ammuttavia ohjuksia. Niiden kauppahintaan sisältyy usein koulutus ja varaosatoimitukset.
Taiwanin ulkoministeriö sanoo Ylelle, että se kommentoi asiaa vasta sitten, kun se on Yhdysvalloista vahvistettu.
"Puolustusvelvollisuus on Taiwanin käsissä"
Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu ei vastaa ensimmäistä kertaa kysymykseen siitä, lähtisikö Yhdysvallat puolustamaan Taiwania sen joutuessa uhatuksi. Wu painottaa Taiwanin omaa puolustyskykyä ja vakuuttaa, että se ei taatusti itse provosoi ketään.
– Jos Kiina meitä uhkaa, niin saattaa olla, että saisimme kansainvälistä apua. Mutta puolustusvelvollisuus on Taiwanin hallinnon käsissä, muotoilee Wu vastauksensa.
Kiinan sotilaallinen uhittelu on Taiwanin salmessa kasvanut. Sen hävittäjät ovat ylittäneet ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeen useita kertoja viime kuukausina.
Trumpin lokakuun yllätys?
Taiwan on tunnettu hyvin vapaasta mediastaan, jossa liikkuvat niin faktat, fiktiot kuin presidentinvaalien aikaan tammikuussa Pekingin tehtailemiksi väitetyt valeuutisetkin.
Yllättävä kirjoitus julkaistiin Taiwan Newsissä saarivaltion kansallispäivänä 10. lokakuuta. Sen mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump voisi tarjota Yhdysvaltain vaaleissa tunnetun ns. lokakuun yllätyksen ulkopolitiikan puolelta - tunnustamalla Taiwanin.
Toimittaja perusteli kirjoitustaan sillä, että Taiwanin ja Yhdysvaltain suhteet ovat olleet hyvin likeiset presidentti Trumpin kaudella. Trump otti pian vaalien jälkeen joulukuun alussa 2016 vastaan presidentti Tsai Ing-wenin onnittelupuhelun.
Taiwanissa on myös vieraillut korkean tason yhdysvaltalaispoliitikkoja enemmän kuin aikoihin.
Kirjoituksen mukaan Taiwanin tunnustaminen sopisi linjaan Trumpin Kiina-politiikan kanssa. Tämä on haastanut Kiinan aseman taloudessa ja syyttää sitä koronaviruksen salailusta.
Yle lisäsi kirjoitusta koskevan kysymyksen listaan vain hetkeä ennen haastattelua. Ulkoministeri Wu oli silti valmis vastaamaan:
– Jos olisi pienintäkään mahdollisuutta Yhdysvaltain linjan muutokseen, niin sellaisesta olisi keskusteltu kahdenvälisesti. Tähän mennessä emme ole saaneet tietoa tällaisesta, vakuutti Wu.
– Uskokaa minua, ulkoministeriä. Tämä ei ole totta.
Taiwanin omassa politiikassa sille riittää status quo -asema, koska se pitää itseään jo itsenäisenä maana.
Korjattu 19.11. klo 12.00
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen soitti onnittelupuhelun presidentti Trumpille jo 2. joulukuuta 2016, ei virkavalan jälkeen tammikuussa 2017, niin kuin jutussa aiemmin oli kirjoitettu.
Lue myös: